Se kaluaa samaa luutaa - blogin Maaria ojensi Arte y pico -blogipalkinnon Koiranmutkille. Palkinnot ovat totta kai mukavia responsseja siitä, että verkkoon sysätyt ajatukset todella synnyttävät vastakaikua, tunteita ja jopa holtittoman pitkiä vastineita. Tiedän, että Koiranmutkiin on eksynyt silloin tällöin toinen toistaan ihastuttavampia olentoja, jotka valitettavan harvoin jättävät merkkejään tai jätöksiään näihin ojiin; senkin takia olen pyrkinyt luomaan sopivaa tasapainosuhdetta henkilökohtaisuuden ja yleisyyden välillä - jotta tuntematonkin lukija voisi saada ojanpohjilta jotain mukaansa.
Entäs ne blogista toiseen kiertävät palkinnot? Niiden suurin arvo on varmasti, että siten nuo satunnaiset konttailijatkin löytävät rihmoja ja kytkeytymismahdollisuuksia toisaalle, luovat siten erilaisia konstellaatioita, jotka kiihottavat, kiinnostavat, närästävät, harmittavat. Verkko on parhaimmillaan ja pahimmillaan täynnä ihastuttavia asioita ja ansoja, mutta tärkeintä on yrittää luovia ja etsiä ne itsen kannalta rehellisimmät vaihtoehdot. Toki on selvää, että mieluiten tutustuisin kaikkiin näihin viittailtuihin ja sivuttuihin kirjoittajiin myös oikeassa elämässä, en vain verkkoympäristössä.
Arte y Picon säännöt kuitenkin ovat seuraavat:
1) Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.
2) Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3) Palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.
4) Logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5) Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan.
Neljään viimeiseen kohtaan ei tarvinne kiinnittää sen enempää huomiota, mutta ensimmäinen aiheuttaa tietenkin pienoista vertailua ja asemointia. Koska jo taannoin sain useammaltakin taholta (kiitokset vielä Koskikara, Noora Koi ja V. S. Luoma-aho) samantyyppisiä kiitoksia, yritän tällä kertaa väistää silloin palkitsemani ansiokkaat blogit. Tämänkertaiset valiot ovat kuitenkin seuraavat:
Jussi Rautaniemen mainio Attempt of understanding sisältää hurjat määrät kiinnostavia tulosuuntia eri elokuviin ja mediakulttuurin tuotteisiin sekä ajoittain myös sähäkkää, samastumispinnallista mesoamista muista ajankohtaisista ilmiöistä.
En ole erityisemmin paneutunut runoblogeihin, sillä mediumina runo on ennen kaikkea minusta parhaimmillaan runoteoksen sivuilla. Silti nautin aina käydessäni lukemassa Jonimatti Joutsijärven Vapaasti tilkittyä ja Olli-Pekka Tennilän Valkeaa kohinaa.
Keskeneräisten ajatusten kaatopaikka ja Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta ovat molemmat ansiokkaita entiteettejä, joiden poliittiset ruumiillistumat vetävät minua säännöllisesti puoleensa. Kummankin blogin taustalla vaikuttavan kirjoittajan erityisenä ansiona pidän, että he tietävät (tai ainakin näyttävät tietävän) faktoja esitystensä tueksi, siinä missä esimerkiksi allekirjoittanut on liikkeellä puhtaan pathoksen ja polvien kestävyyden voimin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti