torstaina, joulukuuta 11, 2008

"Miksi?"

Järjestötutkimuksen professori Jukka Paastela Tampereen yliopistosta arvosteli päivän Helsingin Sanomissa Hannu Yli-Karjanmaan tuoreen teoksen Valtiot ja terrorismi. Katsaus propagandan luomien kulissien taakse (2008). Teos on ilmeisestikin ensimmäinen suomenkielinen kokonaiskattaus niistä salaliittoteorioista, jotka kohdistuvat 9/11-iskuihin. Olen kirjoittanut aiheesta jo aiemmin, enkä nyt paneudu sen enempää tapahtuman yksityiskohtiin - tällä kertaa minua kuitenkin kiinnostaa, kuinka järjestötutkimuksen professori kuittaa niin nopeasti Yli-Karjanmaan kokoamat väitteet "potaskaksi" ja lopettaa arvostelunsa retoriseen kysymyssarjaan:
"Jääkin enää yksi kysymys: miksi?
Minkä takia Yhdysvaltain hallinto olisi katsonut siunaukselliseksi organisoida tällaiset iskut? Ja jos niin tapahtui, niin miten on mahdollista, että asia on pysynyt tähän päivään saakka salaisena, ja miten Yhdysvaltain hallitus on niin kyvytön, että se kykenee jättämään huomiotta salaliittoteoreetikkojen väitteet?
Miten on mahdollista, että presidentti George Bush nuoremman hallinto pystyisi järjestämään tällaisen näytöksen, mutta osoittautui kyvyttömäksi järjestämään Irakiin joukkotuhoaseita, jotka sitten olisi "löydetty", kun Yhdysvallat miehitti tuon onnettoman maan?"
Miksi -kysymyksen toivoisi esiintyvän useamminkin ja eri yhteyksissä. Kun esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (mikäpä muu kuin kok) "haluaa Suomen Nato-joukkojen päivystyskiertoon" (HS 11.12.2008), ei kysytä "miksi". Tai kun ex-presidentti Martti Ahtisaari sanoo Nobel-palkintopuheessaan: "Wars and conflicts are not inevitable. They are caused by human beings. There are always interests that are furthered by war. Therefore those who have power and influence can also stop them." ei kysytä, miksi rauhan edistämisessä pitäisi olisi kysymys vahvempien päätäntävallasta, heikompien pakottamisesta ja epädemokratiasta - että rauhanneuvottelut Ahtisaarenkin kohdalla ovat joidenkin soraäänien mukaan edistäneet lähinnä vahvempien etuja. Nämä eivät ehkä ole parhaita mahdollisia esimerkkejä, mutta yhteistä näyttää olevan, ettei olennaisia kysymyksiä kysytä, kun kyseessä ovat hegemoniset kysymykset ja vahvempien etu. Luonnollista: ilmeisesti jokainen lehdenlukija tietää miksi, eikä sitä tarvitse sen enempää eksplikoida joukkotiedotusvälineissä. Oman kokemukseni mukaan Helsingin Sanomien lukeminen aiheuttaa kuitenkin päivittäisiä "miksi"-kysymyksiä: isommat artikkelit on kehystetty kaikenlaisilla näkökulma-laatikoilla, mutta yksikään ei mielellään kysy varsin yksinkertaista kysymystä: miksi? Tässä olisikin parantamisen paikka: monet ihmiset oikeasti ymmärtäisivät paremmin todellisuutta, eri tahojen ajamia etuja, poliittisia päätöksiä, jos he saisivat lukea vastauksia tähän varsin yksinkertaiseen kysymykseen. Ilmeisesti filosofinen pohdinta ei kuitenkaan ole kovin hyvässä kurssissa, sillä aihe veisi liikaa aikaa, resursseja ja palstatilaa. Ainoastaan kollektiivisen tragedian kysymyksissä (esim. koulusurmat) tuolle kysymykselle voidaan uhrata tilaa ja aikaa.
Heikommalla on tietenkin lähes aina todistamisen taakka ja vahvemman on mielekkään argumentaation kannalta syytä olla valmis muuttamaan mielipiteitään ja toisaalta antamaan mahdollisuus heikomman argumenteille - minkä vuoksi on surullista, että Paastela teilaa nuo totuudet sellaisenaan potaskana, mutta ei itse vaivaudu perustelemaan, miksi ne sellaista olisivat. Itse asiassa Paastela tuntuu olevan asian tiimoilta täysin pihalla esittäessään, että sillä, että WTC-7 sortui (ei vain lähes, vaan täydellisesti) vapaan pudotuksen nopeudella ja "terroristien" hyvällä onnella olisi jokin keskinäinen yhteys. Hyvä onni on täysin olematon ja heikko argumentti, jos Paastela haluaa tällä antaa vakuuttavan selityksen eräälle 9/11:n vaietuista seikoista. Paastelalle myös silminnäkijöiden lausunnot iskeytymistä edeltäneistä välähdyksistä rakennuksissa ovat "absurditeetteja". (Mainittakoon, että näistä välähdyksistä on myös olemassa silminnäkijöiden videokuvaa (enkä jaksa uskoa, että näitä nauhoja olisi editoitu.)
Joten kysymys kääntyy toisinpäin: jos 9/11:n virallista totuutta kritisoivat puhunnat ovat salaliittoteorioita, miksi ei esitetä vakuuttavia perusteluja siitä, että nämä salaliittoteoriat ovat paranoidien päiväunelmia? Jos oikein terroristitutkijan kannanotto perustuu tuollaiseen vahvemman edun ja virallisen totuuden puolustamiseen ja olemattomaan argumentointiin, voi vain kuvitella, millainen vaikutus arvostelulla on medialukutaidottomiin kansalaisiin. Ja kysymys laajenee: miksi marginaaliset totuudet niin usein kuitataan niin alentuvasti ja vältellään omien, hegemonisten totuuksien analysointia, jos viralliset totuudet ovat niin erinomaisia ja niin selviä? Tieteentekijän luulisi vähintäänkin tietävän, että viralliset totuudet ovat itsekorjautuvia ja niitä nimenomaan pitää jatkuvasti punnita - myös sellaisissa populaarijulkaisuissa kuin Helsingin Sanomat. Näyttääkin siltä, että Paastela on halunnut tehdä arviostaan imevämmän ja viihdyttävämmän: monia ihmisiä kiinnostaa kyllä salaliittoteoriat ja vaihtoehtoiset selitykset (tai kuten Paastela toteaa "absurditeetit" minkä suhteen voi taas kysyä: millä perusteella ne ovat "absurdeja"?) ilman että nämä ihmiset punnitsisivat niiden totuuspohjaisuutta vakavasti tai että media kannustaisi heitä siihen. Lapsikin silti ymmärtää, että kaikissa "hallitsevan luokan" poliittisissa puhunnoissa on kyse oman paikan pitämisestä ja omien totuuksien vaalimisesta.

5 kommenttia:

Avenius kirjoitti...

Voisi kysya myos miksi ajatus salaliitosta 9/11 iskun taustalla on oikeasti kohahduttavampi kuin se rikollinen toiminta ja korruptio, joka on jo tullut valtamediassakin ilmi ja joka on johtanut moninkertaiseen maaraan kuolonuhreja Irakissa? Tai miksi salaliiton ajatus on kiinnostavampi kuin konfliktin historiallisten juurien tarkastelu, joka paljastaisi ne pitkaaikaiset kansainvaliset sortosuhteet, jotka johtavat mm. terrorismiin. Olen edelleen tyrmistynyt siita keskustelun laadusta, jota USA:ssa kaydaan aiheesta "miksi he vihaavat meita niin?"

Santeri Nemo kirjoitti...

Hyvä, tuo on osa kuviota. En tiedä, millainen osa amerikkalaista (arki)todellisuutta tuo lopulta 9/11 on, mutta täältä Suomenlahden tältä puolen nähtynä vaikuttaa, että läntinen valtamedia ei ole sittenkään riittävästi käsitellyt tapahtunutta, ainakaan sen osalta, mitä Yhdysvaltain hallitus on asiaan eteen tehnyt ja millaisiin seurauksiin se tosiaan on johtanut - ja viittaan juuri noihin vaihtoehtoisiin esityksiin, jotka asettuvat ristiriitaan hallituksen virallisen kannan suhteen. Toki on ollut paljon puhetta ja kirjoitusta siitä, kuinka 9/11 oli keskeinen Yhdysvaltain motiivi terrorisminvastaiseen sotaan ja Lähi-idän öljymaiden valtaamiseen, mutta häkellyttävämpää on, että vaikka tuo tunnustettaisiinkin, niin paljon on meitä rikostovereita, jotka eivät saa Yhdysvaltoja irti noista sikamaisuuksista. Mietin juuri tänä aamuna Lissabonin sopimusta ja irlantilaisia, ja tuntui, että hallitusten päätösten ja kansainäänestysten välillä on ja tulee olemaan ammottava kuilu - sen suhteen olenkin ymmälläni, sillä olen ymmärtänyt että suuri osa amerikkalaisista kokee oikeutettuna "kriisinhallinnan" ja terrorisminvastaisen sodan Lähi-idässä (eikä siis hyökkäys ole vain hallituksen päähänpinttymä, joskin virallisen totuuden syöttämisellä ja medialukutaidottomuudella saattaa olla osuutensa asiassa), juuri kun ajattelin, että jos suomalaiset saisivat Nato-kansanäänestyksen, kansa sanoisi ei, mutta lopulta siellä kuitenkin oltaisiin. Amerikkalaisten kohdalla tilanne on yhtä lailla outo: pitkällinen puhuntatraditio sotiin osallistumisesta muilla mantereilla, Yhdysvaltain tärkeys Ahtisaaren mainitsemana vahvempana, jonka tehtävä on ohjata muita, heikompia maita rauhaan jne.
Osa noista salaliitoistahan tietysti ottaa juuri tiukkaan ytimeensä nuo mainitsemasi kysymykset, myös nuo pitkät kansainväliset suhteet. Se onkin salaliittoteorioiden olennainen ongelma: niillä on vastaus aina kaikkeen. Vaikka tässä tapauksessa Totuuden tavoittelun sijaan jo yksin avoimuus valtamediassa voisi edistää monia asioita.

Avenius kirjoitti...

http://www.youtube.com/watch?v=RfQYhU1IfbQ

Avenius kirjoitti...

..."miksi" kysymyksen vaarallisuudesta 30 min. kohdalla tuossa Robert Fisk videossa.

Santeri Nemo kirjoitti...

Heheh. Taitaa kertoa aika paljon amerikkalaisesta uppiniskaisuudesta tuo Fiskin kuvaus.