tag:blogger.com,1999:blog-30092674.post3787118997984067017..comments2023-10-14T13:40:12.680+03:00Comments on KOIRANMUTKIA: Rimooninen apologiaSanteri Nemohttp://www.blogger.com/profile/00661649482969038206noreply@blogger.comBlogger1125tag:blogger.com,1999:blog-30092674.post-85122292441238023772012-01-09T20:16:30.033+02:002012-01-09T20:16:30.033+02:00Tunnistan tuon tuskan, vaikka en juurikaan toisten...Tunnistan tuon tuskan, vaikka en juurikaan toisten hengentuotteista olekaan kirjoittanut, mutta toisten toimista ja esitetyistä käsityksistä. Nuorempana suuntasi kai jotenkin kapean valokiilan pelkkiin tekoihin tai teksteihin tai esitettyihin käsityksiin ajattelematta henkilöä niiden takana. Kyllä se nytkin onnistuu, jos henkilö on tarpeeksi kaukana, jolloin ei tarvitse ajatella häntä persoonana, ainoastaan jonkin kannan/ suunnan edustajana. Nyt, varsinkin nuoremman henkilön kohdalla ajattelee, että tuolta kai ne asiat tuossa vaiheessa (iässä :-) näyttävät. Sitten miettii, että mikä on sellaista ilmaisua, jolla voisi olla jotakin eteenpäin vievää lisäarvoa. Ja toisaalta ei ehkä ole hyvä idea, että tulkitsen eteenpäin vievän suunnan yhteneväiseksi omani kanssa. Pitäisi tavallaan tietää toisen tilanne ja löytää pointteja, joista hänelle on hyötyä. Voihan täystyrmäyskin joskus olla se pointti, mutta kun ei tiedä. Useimmiten homma alkaa tuntua liian vaikealta ja sitä vain nostaa kätensä ylös ja tyytyy seuraamaan. Ei ole kriitikon ura helppo, ei. Paitsi jos on niin tyly tyyppi luonnostaan, että ei tunteile ja nauttii sen enempi mitä enemmän arvosteltu älähtää.<br />Mutta se onkin sitten toinen juttu.Anonymousnoreply@blogger.com