tag:blogger.com,1999:blog-30092674.post3147533284522583268..comments2023-10-14T13:40:12.680+03:00Comments on KOIRANMUTKIA: Synnin todellisuus, vastarinta ja kirkkoSanteri Nemohttp://www.blogger.com/profile/00661649482969038206noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-30092674.post-36363777363915204442010-10-22T12:00:26.485+03:002010-10-22T12:00:26.485+03:00Homokeskustelussa olisi jonkun hyvä tuoda esiin mm...Homokeskustelussa olisi jonkun hyvä tuoda esiin mm. se, että Matteuksen evankeliumissa Jeesus hyvin yksiselitteisesti kieltää avioeron, mutta ei mainitse missään evankeliumissa sanallakaan homoseksuaalisuutta. Miksi siis avioero on hyväksytty ja homoseksuaalisuudesta tehdään ongelma tradition kannalta?<br /><br />-JorgosAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-30092674.post-7866820448373467582010-10-21T15:42:52.498+03:002010-10-21T15:42:52.498+03:00Peppuseksi. Siinä on kristinuskon ydinoppi aika pi...Peppuseksi. Siinä on kristinuskon ydinoppi aika pitkälle nähdäkseni.Mikkonoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-30092674.post-22997583852497133222010-10-21T15:31:39.082+03:002010-10-21T15:31:39.082+03:00En tiedä, mihin Mikko kristinuskon ydinopilla viit...En tiedä, mihin Mikko kristinuskon ydinopilla viittasi, mutta itse viittasin sillä Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen, ylösnousemukseen ja syntien anteeksiantamiseen. Kristinuskon ydinopiksi voisi laskea myös esimerkiksi vuorisaarnan.Santeri Nemohttps://www.blogger.com/profile/00661649482969038206noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-30092674.post-68471807564187918092010-10-21T15:22:56.200+03:002010-10-21T15:22:56.200+03:00Mikä on tämä kristinuskon "ydinoppi"? Ku...Mikä on tämä kristinuskon "ydinoppi"? Kultainen sääntökö?<br /><br />-JorgosAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-30092674.post-49532362934347005062010-10-21T08:15:05.639+03:002010-10-21T08:15:05.639+03:00Vaikka haluaisin, asia ei ole niin yksinkertainen....Vaikka haluaisin, asia ei ole niin yksinkertainen. En nähdäkseni esitä, ettei kirkon pitäisi tulla asiassa vastaan; kysyn vain, onko homoparien vihkiminen siinä mielessä aikaansa sidottu vaatimus kuin monet historian saatossa kirkkoon kohdistetut vaatimukset uudistua ja pitääkö kirkon ottaa siitä onkeensa vai olla onkematta ja jos sen pitää, muuttuuko sen luonne. Onko ihmisiä vastaan tuleminen Jumalan palvelemiskäytäntöjen heikkenemistä? En tiedä. Kysyn vain.<br /><br />"Ei ole mitään selitystä sille, miksi homojen vihkimistä ei pitäisi hyväksyä."<br /><br />Selityksiähän tässä on viime päivät kuultu, puolesta ja vastaan. Asiaan maltillisesti suhtautuminen kannattaa. Lukemaasi lausetta on kuultu toistuvasti, mutta entä jos hetki leikiteltäisiin? Onko noita selityksiä sittenkin, ja jos on, miten painavia ne ovat? Kaksi tärkeintä: homoseksuaalisuus tuomitaan ja sivuutetaan Raamatussa. Avioliitto on Raamatun mukaan miehen ja naisen (ja Jumalan) välinen liitto. Näitä vastaan voidaan tietysti asettaa suvaitsevaisuuden ihanne - joka mielestäni on selvästi näitä selityksiä tärkeämpi - ja mainitsemasi kristinuskon ydinoppi, jossa ei puhuta mitään homoista, vaan joka on kultaakin kalliimpi (niinikään tärkeä). Muitakin syitä homojen kieltämiseen liittyviä syitä voi olla, mutta yksinään emme voi mennä huutamaan kadulle ja asian vastustajille, että kirkko on suvaitsevainen. Se ei muuta heidän kantaansa. Pikemminkin on päästävä noihin selityksiin, joihin he tarrautuvat ja tarkasteltava niitä sellaisessa valossa, että niiden ehdottomuus alkaa murentua. Jos alkaa: ehkä meidän kantamme muuttuu - tai ainakin muuttuu vähemmän ehdottomaksi.<br /><br />Korostan vielä: tradition genealogia on aina ongelmallinen, eikä mitään "alkuperäistä", kestävää traditiota välttämättä ole objektiivisesti olemassakaan. Kirkon ja yksittäisen uskovan mielen kokeman tradition näkökulmasta on kuitenkin kysyttävä, onko vaatimus kirkon suvaitsevaisuudesta ja ihmiskasvoisuudesta oikeasti se asia, johon haluamme myöntyä säilyttääksemme kirkon potentiaalisen voiman? Jos muokkaamme kirkosta meille sopivampaa (vrt. viimeisimmät kirkon mainokset), menettääkö se siinä osan arvokkuuttaan (senkin vähän, mitä sillä meidän silmissämme on)?Santeri Nemohttps://www.blogger.com/profile/00661649482969038206noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-30092674.post-91817448580943052762010-10-20T20:55:39.835+03:002010-10-20T20:55:39.835+03:00Käsitänkö oikein, että sinusta kirkon ei pitäisi h...Käsitänkö oikein, että sinusta kirkon ei pitäisi homokysymyksessä tulla vastaan? Et sano sitä suoraan, mutta epäsuorasti tällaisen vaikutelman voi saada.<br /><br />Kirkon ei pitäisi tulla vastaan maallistumisessa ja kapitalismin hyväksymisessä yms., mutta homokysymys ei mielestäni sodi millään tavalla kristinuskon YDINOPPIA vastaan. Ei ole mitään selitystä sille, miksi homojen vihkimistä ei pitäisi hyväksyä. Ja vihkimiskysymyksessä ei mielestäni ole kyse vain siitä, että homotkin voisivat saada kirkkohäät, vaan se on noussut symboliseksi eleeksi sille, että kirkko hyväksyisi homoseksuaalisuuden yleisesti.Mikkonoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-30092674.post-84274613900041580152010-10-19T15:06:09.811+03:002010-10-19T15:06:09.811+03:00Hyviä kysymyksiä, joihin valitettavasti minulla ei...Hyviä kysymyksiä, joihin valitettavasti minulla ei ole kovinkaan hyviä vastauksia. Viitatessani "kirkkoon" puhuin pitkälti ev.lut. -kirkosta (aiemmin tekstissä puhuin kirkoista, jos huomasit?), johon oma kokemukseni aika pitkälti rajoittuu. <br /><br />Luulen, että tradition luonnetta ylläpitää ennen kaikkea sukupolvelta toiselle välittyvä usko kristinuskon perussanomaan ja jota siirretään eteenpäin sakramentein, jumalanpalveluksin ja muiden menojen keinoin. Tietysti jo sakramenttien lukumäärä on yksi tekijä, joka jakaa (ja on jakanut) kirkkoja eri leireihin. Luulen edelleen, että kun puhutaan kirkon traditiosta, viitataan enemmänkin yksilön kokemaan kirkon traditioon kuin johonkin objektiiviseen toimintatapojen kokonaisuuteen, jonka kirkko on / ei ole säilyttänyt läpi vuosikymmenten. Yksilö liittyy traditioon omalla uskollaan, jakaa uskon toisten samalla tavoin uskovien kanssa ja näkee siinä jotakin oman uskovanhistoriansa ylittävää viisautta ja väkevyyttä. Tässä kohtaa on varmaankin vaikea olla menemättä siihen nykymediassa vallalla olevaan trendiin, jossa uskonto ja uskovaisuus yritetään sitkeästi palauttaa sosiologiaan, joten pysäytän tähän.Santeri Nemohttps://www.blogger.com/profile/00661649482969038206noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-30092674.post-13178733199690797552010-10-19T11:34:08.433+03:002010-10-19T11:34:08.433+03:00"jos kirkko myöntyy kaikkiin ajanhenkeen sido..."jos kirkko myöntyy kaikkiin ajanhenkeen sidottuihin näkemyksiimme, se menettää traditionaalisuutensa ja muuntuu meidän kuvaksemme"<br /><br />Missä menee uudistumisen raja? Eikös jo 1500-luvun reformaatiota voida pitää yhtenä kohtana historiassa jolloin "kirkon" oppeja on hyvinkin voimakkaasti muokattu ajanhenkeen sopivammiksi? Mikä on tradition luonne, mikä sitä ylläpitää? Yhtä "kirkkoa" ei ole ollut sitten idän ja lännen kirkkojen jakautumisen. Mistä puhutaan kun puhutaan kirkon traditiosta?<br /><br />- JorgosAnonymousnoreply@blogger.com